Kanneljärven Kaurasia
Pietari (Pekko) Kaurasen perhe Kanneljärven Liikolan kylästä,
Kuva on luultavasti otettu vuonna 1934, mummon 60-v syntymäpäivänä.
Kuvassa vasemmalta: Eino, Taavetti, Aino, Vietti, Hilma, isäni Vilho, Helena mummo, Pentti, Mimmi, Armas, Edvard, Toivo ja Väinö
Esivanhempani on tunnettu Kaurasen nimellä n. 1800-luvun alusta Uudenkirkon / Kanneljärven Liikolan kylässä, jolloin isoisäni isoisä Juho Yllönpoika Kauranen (s. 6.4.1784) tuli Osolanuksen taloon vävyksi (vihitty 10.10.1809 Anna Yrjöntytär Osolanuksen kanssa). Mutta mistä Juho oli tullut, siitä ei tuntunut löytyvän tietoa mistään, eikä ihme sillä Juho oli vaihtanut sukunimensä Suurhatusta Kauraseksi. Tämän tiedon sain sattumalta tutkijalta joka oli huomannut erään Rieskjärven alueen sukututkijan sukukirjassa tämän nimen muutoksen. Osoittautui että Rieksjävellä asuneen Yrjö Mikonpoika Suurhatun kolme lasta Hanna, Yrjö ja Juho olivat kaikki ottaneet samoihin aikoihin Kaurasen nimen käyttöön. Syytä tähän nimen muutokseen ei tiedetä mutta voihan olla että siinä on vain otettu aikaisempi nimi takaisin sillä 1700-luvulla oli aika yleistä vaihtaa sukunimeä ja naapuripitäjissä Muolaassa ja Kivennavalla oli siihen aikaan paljon Kaurasia, jotka saattavat hyvinkin olla samaa sukua.
Mistäköhän ja milloin Suurhattu nimi on oikein tullut ? Olisiko joku isohattuinen Kauranen tullut niin yleisesti tunnetuksi suurhattuna että olisi vaikka pirruuttaan ottanut Suurhattu nimen käyttöön tai jos Mikko (s. 1710) on vaikka ollut niin kiivas Hattujen kannattaja että on ottanut nimensä siitä. Silloinhan noin vuonna 1720 valta vaihtui Ruotsissa Kuninkaalta säädyille (Hatut ja Myssyt) jotka kävivät kovaa vääntöä vallasta keskenään vaihtelevalla menestyksellä aina vuoteen 1772 asti, jolloin uusi Kunkku taas omi vallan itselleen. Varsinkin kun muistetaan että näiden esi-isieni asuinseutu sijaitsi rajaseudulla ja jäi Iso-vihan jälkeen vuonna 1721 Venäjän vallan alle. Tämän jälkeen Hatut saivat enemmistön Ruotsissa ja heidän johdollaan Ruotsi yritti vallata menettämiään alueita takaisin mutta huonolla menestyksellä ja vuonna 1743 Pikku-vihan jälkeen (jolloin käytiin ns. Hattujen sota) raja siirtyi Viipurin seudulta aina Kymijokeen asti.
Jos tälle sivulle sattuu
eksymään joku jolla on näihin
tietoihin korjattavaa tai antaa vaikka vähänkin lisätietoa niin kaikki palaute
otetaan kiitollisuudella vastaan. Jos jotakin kiinnostaa saada enemmänkin
tietoa suvusta niin sukupuun vasemmassa alareunassa on yhteystiedot.
Tästä löytyy sukupuu ja tästä esipolvikaavio